Kesämökkeilijä ilman omaa mökkiä!

Kun elämä kaupungissa alkaa kesäisin tuntua ikävältä, pakkaamme miehen kanssa kimpsut ja kampsut, ja muutamme mökille asumaan. Mikäs sen ihanampi tapa viettää kesäpäiviä kuin mökillä! Kun itse voin työskennellä mistä tahansa käsin, niin mökkeily ei aiheuta ongelmaa. Kunhan netti toimii. Tai ainakin silloin tällöin toimii.

Meillähän ei siis miehen kanssa ole omaa mökkiä, eikä ole vanhemmillanikaan. Toki vanhempani asuvat maaseudulla, joka on ikään kuin asuisi mökillä ympäri vuoden. Vain järvi vierestä puuttuu. Onneksi tuolta miehen puolelta löytyy useampikin mökki, joten kesällä tulee asuttua useampi viikko poissa kaupungista. Mikä parasta, mökit ovat hyvillä sijainneilla, sillä työmatkat Lappeenrantaan taittuvat puolessa tunnissa tai alle!

Aamuisin mökiltä lähteminen ei sitten olekaan mikään kiva juttu. Herääminen aikaisin aamulla, noin kuuden aikaan ei minua haittaa, mutta sen kaiken kauniin jättäminen harmittaa. Taavikin jäisi paljon mieluummin mökille köllöttämään, kuin matkustaisi päivittäin auton kyydissä kaupunkiin ja takaisin. Aamuaurinko, lintujen laulu ja muuten niin hiljainen luonto. Voiko parempaa olla?

Toki minun mielestäni mökkiasumisessa on joitain ikäviäkin puolia. Vettä saa kantaa järvestä saunaan minkä ehtii, samoin sisälle, sillä juoksevaa vettä ei tämän hetkisellä mökillä ole. Jääkaappi on niin pieni, että sinne mahtuu parin päivän ruoat kerralla. Iltaisin nukkumaan mennessä mökissä on niin paljon itikoita, että vielä aamullakin tinnittää. Niin ja tiskialtaan puuttuessa, tiskit hoidetaan milloin mitenkin. Mutta latistavatko nämä asiat tunnelmaa?

Asiat ovat juuri niin ikäviä, kuin miten niihin itse suhtautuu. Yritän nähdä huonommissakin puolissa jotain hyvää, sillä se vaikuttaa koko mielentilaani ja koko päivään. Jos päivittäisestä veden kantamisesta tekee itselleen henkisen helvetin, ei saunomisestakaan enää osaa nauttia. Sitä paitsi veden kantaminen 10 litran ämpäreillä kivikkoista rantaa pitkin on erinomaista treeniä ennen saunaa. Pienen rehkimisen jälkeen on mukava kivuta saunan lauteille ja pulahtaa uimaan virkistävään veteen.

Mökkeilyn parhaat jutut:

• Luonto ja hiljaisuus
• Grillaus ja kaikki ihanat vegejutut *kuola alkoi valua!
• Uiminen. Vihaan kylmää vettä, mutta helteillä tai saunan jälkeen ihanan virkistävää!
•  Ei ole kiire mihinkään
• Puhelin, tietokone ja muut värkit jäävät vähemmälle käytölle, kun haluaa nauttia seurasta ja luonnosta.

No entä niitä vähän ikävämpiä puolia:

•  ITIKAT
• Joidenkin asioiden alkeellisuus (tiskaaminen ilman lavuaaria on oikeasti tosi perseestä)
•  Mökkeily loppuu aina joskus. Voisipa se jatkua ikuisuuden!

Nautin täysin rinnoin mökkielämästä. Stressitasoni laskevat alhaisiksi heti mökille päästyä. Asia joka stressaa minua eniten on kaupunkiasuminen. Se ei enää sovi minulle, vaikka pari vuotta sitten en muualla kuin keskustassa olisi halunnut asuakaan. Mikä tässä kaupungissa voikin niin paljon ketuttaa? Ehkä maalaishiirestä ei koskaan tule kaupunkilaishiirtä.

Tarve palata maalaiselämään vahvistuu selkeästi iän karttuessa. Jos en kolmekymppisenä ole päässyt maalle asumaan, tulen varmaan hulluksi. Tällä hetkellä voin vain lievittää maaseudun kaipuutani mökkielämällä ja luontoretkillä sekä tietysti kyläilemässä vanhemmillani! Onkohan täällä samaistujia?

Tämän mökkeilypätkän jälkeen asumme taas muutaman päivän kotona kaupungissa, käymme tanssimassa ihanan ystäväni häät ja valmistaudumme seuraavaan reissuun. Suuntaamme nimittäin heinäkuun lopussa Kuusamoon 4 päivän reissulle, josta varmasti tulee oma postauksensa. En ole aikuisiällä matkustellut Suomessa juuri lainkaan, joten nyt on viimein aika. En malta odottaa reissua, sillä kaikkea aktiviteettia on luvassa ja uskon, että maisemat ovat upeita! Niistä sitten myöhemmin lisää.

Ihanaa viikkoa tyypeille,
Laura <3