Vierailin 12.7 L Y S T I! Taidenäyttelyn avajaisissa, ihastelemassa Lulu Jokisen ja Viivi Kiiskisen teoksia. Juttelimme Lulun kanssa melko pitkään näyttelystä ja heidän töistään, mikä oli oikeasti minusta mielenkiintoista. Oli hauska kuulla, miten teokset olivat syntyneet ja millaista vaivaa niiden tekeminen oikeasti vaatii. Minusta kun ei tuollaiseen ikinä olisi. Äitini taiteen lahjat eivät ole periytyneet minulle, eikä isältäni peritty lyhytpinnaisuus tekemistä helpottaisi. Annankin lahjakkaiden ihmisten tehdä ja menen itse ihastelemaan!
Ihmettelin itsekseni jälkeenpäin miksi en aiemmin ole käynyt taidenäyttelyissä. Tai siis olenhan minä, mutta aina jonkun muun seurassa (joku muu on halunnut mennä ja olen sitten roikkunut mukana). Tämä kokemus oli aivan upea ja uskon, että moni näkemättä jäänyt olisi ollut myös! Syytän osittain laiskuuttani, sillä tällaisiin minun on todella vaikea lähteä yksin. Jos se asia ei kiinnosta minua 150 prosenttisesti, jätän monesti menemättä (joka sitten kaduttaa jälkikäteen). Toisena syynä on varmaankin "neitsyyden menettäminen". Mitä kauemmin sitä on lykännyt, sitä vaikeampaa siitä on tullut. Mutta nyt taideneitsyyteni on menetetty (onko näin korrektia edes sanoa?), joten voin hyvillä mielin tulevaisuudessakin ottaa itseäni niskasta kiinni ja painella ihastumaan taiteesta. Otan ehkä jonkun ystävän mukaan ensi alkuun, niin ei sitten ole niin pelottavaa.
En aio pakottaa itseäni jokaiseen näyttelyyn ja tilaisuuteen, mutta ehdottomasti sellaiset, mitkä vähääkään minua kiinnostavat aion käydä katsastamassa. Olen tähän mennessä tainnut vierailla pakotettuna tai hieman vastahakoisena kahdessa tai kolmessa eri näyttelyssä. Itse asiassa viime kesänä kävin Turussa jossakin näyttelyssä. Siitäkään en oikein muista mitään, kun menin riippakivenä tuttujen perässä. Oli siellä hienoja teoksia, mutta en minä niistä mitään ymmärtänyt. Ehkä minulle toimii näin varhaisvaiheessa helposti lähestyttävä ja ilostuttava taide, joka kannustaa jatkamaan tutustumista.
 |
| Tää kuosi on ihanan rauhoittava, mutta silti tästä tulee mieleen lumoava tappajahämähäkki? |
Enkä tosiaan kirjoita tätä juttua sen takia, että taiteilijat ovat tuttujani, vaan koska mielestäni tämä näyttely oli valehtelematta hauska ja siinä oli ihana idea! Aion mennä itse uudelleen, vielä on nimittäin reilu viikko aikaa käydä vierailemassa. Pakko ikuistaa itsensä niissä ihanissa löhöpaikoissa, joista toinen muistuttaa mielestäni barbapapaa <3
Perheen pienimmätkin viihtyvät näyttelyssä, jossa voit kosketella ja kokeilla teoksia.
 |
| #lysti |
Taidenäyttelyn tiedot (poimittu facebookista)
LYSTI! on koko perheelle sopiva taidenäyttely, jossa teoksia saa myös koskettaa!
LYSTI! esittelee Lulu Jokisen ja Viivi Kiiskisen teoksia, jotka ovat pääasiassa tekstiilitaidetta ja installaatioita. Taiteilijat työskentelivät yhdessä teosten äärellä, ja yhteisenä teemana on ollut juuri lysti, ilo ja rehellinen pelleily. Materiaalina erilaiset kierrätyskankaat ja -esineet.
Galleria Kaakaopapu, Kehruuhuoneenkuja 8, Lappeenranta
Avoinna: 12.-27.7 ma-pe klo 10-16, la-su klo 11-15. Gallerialla maksuton sisäänpääsy.
Ikuista tunnelmaa ja iloa näyttelyssä ja jaa ne hästägillä: #lysti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti