Nämä asiat meitä ihastuttivat:
Ihmisten avuliaisuus - Aluksi olin hieman varpaillani uusia ihmisiä kohdatessa, mutta luulen sen tapahtuvan jokaiseen uuteen maahan ja kulttuuriin matkatessani. Toki kun olet kuullut ja lukenut ikäviä asioita Väli-Amerikan maista, tuo se lisävarovaisuutta peliin. Mutta mitä vielä! Ihmiset olivat uskomattoman auttavaisia ja huolehtivaisia, ilman mitään taka-ajatuksia!
Palvelualttius - Vaikka kaikki eivät puhuneet englantia, meitä yritettiin aina palvella. Kielimuuri tekee monesti tilanteista, ja monesta asiasta hankalampaa. Joskus ei vain millään löydy yhteistä kieltä ja on koitettava pärjätä. Guatemalassa ihmiset hymyilivät, käyttivät käsiään, osoittelivat ja käyttivät Google translator-sovellusta, jos siihen oli mahdollisuus. On paljon paikkoja, joissa paikalliset eivät osaa espanjan lisäksi muuta, kuin ehkä alkuperäiskieltään (mayaa), joten espanjan alkeista on aina hyötyä! Ja vaikka osaisi vain alkeet, auttavaisten paikallisten kanssa pääsee lopulta jotenkin yhteisymmärryksen!
Monimuotoinen luonto ja ilmasto - Kaikki nuo vuoristot, viidakot ja rantakaupungit. Maagista! Se on sana, joka kuvaa Guatemalan luontoa parhaiten. Voit siirtyä muutamassa tunnissa järveltä tiheään viidakkoon tai merenpinnan tasolta vuoristoon. Aamulla voit siemailla lattea historiallisen kaupungin ytimessä ja iltapäivällä olet menossa jyrkkää rinnettä kohti tulivuoren huippua. Tulivuorelle kiivetessä metsä muuttuu viidakkomaisesta suomalais-tyyppiseen mäntymetsään. Lopulta huipulla näet vain laavakiveä ja tuhkaa. Karibian laidalta löytyy vielä upea ja villi jokimaisema, jota ympäröivät pystysuorat kalliot ja rönsyävä mangrovemetsä. Voit myös saada monta kärpästä yhdellä iskulla, järvimaiseman, vuoristo-olosuhteet sekä pilvien yli kohoavat tulivuoret, kun suuntaat Lake Atitlanille!
Maya-rauniot ja historia - Ei Guatemalaa ilman Maya-raunioita. Entistä loistoaan jäljittelevät, toisin sanoen esiin kaivetuimmat pyramidit löydät Tikalista, aivan Floresin saaren lähettyviltä. Jos taas haluat tutkia suurinta Maya-kaupunkia, suuntaa El Miradoriin. Sinne pääsee viiden päivän viidakkovaelluksella tai vastaavasti helikopterilla (suosittelen ensimmäistä vaihtoehtoa)! Nuo kaksi paikkaa ovat suurimmat Maya keskittymät Guatemalassa, eivätkä suotta. Moni paikallinen on omalla tapaansa myös ylpeä juuristaan ja he kertovat mielellään muinaisista, säilyneistä kielistä ja mayoista. Miksipä ei, ovathan nuo rakennelmat olleet uskomattomia omana aikanaan ja ovat vielä nykyäänkin. Rauniot saavat hengen salpautumaan upeudellaan ja massiivisuudellaan!
Kissa ja koira ihmiset - Olin todella iloisesti yllättynyt miten paljon hyvinvoivia koiria ja kissoja Guatemalassa oli. Monella koiralla oli oikea kaulapanta (ei vain narua), hyvän näköinen turkki ja sopivasti elopainoa. Myös kissat näyttivät hyvinvoivilta ja tyytyväisiltä elämäänsä. Hetken aikaa jos seuraili kadulla, huomasi mikä koira kuului mihinkin perheeseen. Eräillä paikallisilla markkinoilla ylijääneet lihat, kanat ja kalat annettiin tori-koirille ja -kissoille sulkemisajan jälkeen. Monessa paikassa törmäsi myös rescue-eläimiin ja siinä vasta sydän suli. Miten hienoa!
Ei tuputtajia! - En valehtele yhtään, jos sanon ettei missään ollut huutelijoita kaupustelemassa tavaraa, vaatetta tai rihkamaa. Ihmiset saattoivat ystävällisesti esitellä tuotteitaan kävellessämme heidän ohitseen tai huudella satunnaisesti päivän hedelmätarjonnasta! Kovaäänisimmät huutajat olivat moottoriteiden varsilla, kun kymmenet ihmiset koittivat myydä omia tuotteitaan ohi kiitäville autoilijoille. Tietyömaat olivat näiden myyjien unelma, sillä jonot saattoivat seisoa useita kymmeniä minuutteja. Siinä sai mainiosti odottelijoille kaupaksi jäätelöä, hedelmiä ja kylmää juomaa.
Erittäin hyvin toimivat wifi-yhteydet - Enpä olisi uskonut, että wifi voi toimia noin hyvin ympäri Guatemalaa. Olimmepa vuoristossa tai joen varrella, ei netin kanssa juurikaan ollut ongelmia. Joissain paikoissa saattoi olla rajoitettu wifi, mutta tarvittaessa se toimi nopeasti. Näin reissaajana suunnittelu on mielekästä, kun on toimiva netti ja pääset tutustumaan seuraavaan kohteeseen ja siirtymämahdollisuuksiin vaivattomasti. Arvostan tällaista toimivuutta, koska se tekee matkailusta mukavampaa! Myönnän kuitenkin, että oli ihana olla ilman minkäänlaista kuuluvuutta viisi päivää viidakossa. Sinne asti kun ei mikään yhteys kantanut.
Kaakao - Maailman herkullisin kaakao. En ole koskaan juonut niin hyvää kaakaota, kuin Guatemalassa. Täyteläisen suklaista, jopa hieman kermaista ja makeaa. Kaakao oli maidotonta, ihan ehtaa tavaraa, ripauksella sokeria. Maistui taivaalliselta tulivuoren huipulla, mutta erinomaiselta myös katukahvilassa. Ostin kotiinkin muutaman levyn tätä herkkua! Eniten harmittaa, ettei päästy vierailemaan kaakaotilalla katsomassa viljelyä sekä perinteistä suklaan valmistusta!
Nämä asiat meitä vihastuttivat:
Roskat, roskat, roskat!!! - Kerta toisensa jälkeen luulet nähneesi kaiken, ja kohta märkä rätti lentää naamallesi. Suurten teiden varsille kertyneet roskaröykkiöt olivat selkeästi ihmisten sinne dumppaamia. Moni vuorenrinteitä käytettiin myös kaatopaikkoina. Siellä missä on paljon ihmisiä, on myös paljon roskaa. Muistutin itseäni kuitenkin siitä, että täällä ei vielä puhuta samalla tavalla kierrätyksestä tai ilmaston suojelusta. Sitä ei välttämättä ymmärretä, että muovi ei katoa minnekään, jos sen heittää mereen. Maailmassa on välinpitämättömyyttä, mutta sitä löytyy joka puolelta. Itse keräilin roskia tilaisuuden tullen mukaani tai läheiseen roskikseen. Jospa siitä edes yksi ihminen inspiroituisi ja alkaisi tehdä samoin.
Eläinten kohtelu - Joka paikassa koira tai kissa ei ole perheenjäsen tai edes lemmikki. Ne ovat eläimiä ja niitä kohdellaan miltei kuin roskaa. Eräällä bussimatkalla kyytiin heitettiin kolme pientä koiranpentua muovisäkeissä. Yhtä roikotettiin jalasta ja toista kaulan ympärille sidotusta paalinarusta. Ilmeisesti pennut olivat menossa kaupunkiin uusiin koteihin ja toivon todella sen tarinan pitävän paikkaansa. Kuitenkin, miksi eläintä voi käsitellä kovakouraisesti ja huolettomasti, ajattelematta sen vointia.. yksi näistä pennuista matkusti bussimatkan sylissäni, koska se meinasi hypätä avoimesta ovesta pientareelle. En kestänyt katsoa pitkään kun mummo viereisellä penkillä potki sitä takaisin penkin alle.
Eläinkuljetukset olivat aivan omaa luokkaansa. Ei meillä Suomessa juuri kukaan näe, kun tuotantoeläimiä kuljetetaan tilalta teurastamolle. Täällä eläimet kuljetetaan kuitenkin avolavoilla, suurilla sellaisilla. Lehmät on ahdettu niin tiiviisti lavalle, että hädin tuskin päätään voivat liikuttaa. Miksei eläimille voi suoda rauhallista viimeistä matkaa?
Matkanjärjestäjien huijaukset - Näitä oli kohtuuttoman paljon. Aina luvattiin reilusti enemmän kuin mitä saatiin, aikataulut olivat väärässä ja hinnoissa selkeästi paljon ilmaa. Kun hinta saatiin neuvoteltua kohdilleen, huomattiin ettei koskaan saatu kaikkea sitä mitä alussa oli luvattu. Loppujen lopuksi emme uskoneet matkanjärjestäjien kaikkia puheita ja hyvä niin. Jos olisimme luottaneet heihin esimerkiksi tulivuorivaelluksella, meillä olisi loppunut vesi kesken ennen ensimmäistä pysähdystä. Onneksi oltiin viisaita ja hankittiin itse kaikki neljä litraa vettä, sillä joissain porukasta oli mukana vain litra, kun loput piti saada ennen vaelluksen alkua kylästä..
Kaiken kaikkiaan Guatemala oli kuitenkin positiivinen yllätys. En oikein osannut odottaa mitään, kun Meksikossa tuntui että Aasia olisi sittenkin ollut parempi reissukohde meille. Onneksi ehdittiin viettää Guatemalassa kokonainen kuukausi, koska siellä oli niin paljon koettavaa! Ehdittiin nähdä monenlaista, mitä ei muualla olekaan. Onnistuttiin myös rentoutumaan, eli tasapaino säilyi mukavasti! Loppujen lopuksi ikäviä asioita oli todella vähän. Nämäkin asiat, jotka tähän olen kirjannut, nousivat mieleeni nopeasti, enkä jäänyt sen enempää kaivelemaan ikäviä asioita mielestäni.
Eläimiä kohdellaan kaikkialla maailmassa huonosti, eikä turistihuijauksilta voi välttyä länsimaissakaan. Guatemala ei siis ole mikään poikkeus. Ikävää täällä on myös se, että elinolot monella ihmisellä ovat todella huonot ja ihmisoikeudetkaan eivät tunnu olevan hyvällä tolalla. Silti minua silloin tällöin hämmästytti paikallisten positiivisuus ja iloisuus. Emme voi vaikuttaa ympäristöömme tai geeneihimme, mutta voimme vaikuttaa omaan asenteeseemme ja siihen miten asiat haluamme kokea!
